Kappale 11

Alleelit voivat muodostua lukemattomin eri tavoin, minkä takia esimerkiksi ihmisistä on niin monta eri variaatiota ja saman perheen lapset eivät välttämättä muistuta toisiaan juuri ollenkaan. Alleelit kehittyvät  ympäristön mukaan, minkä takia luonnon jatkuva muokkautuminen on tärkeää lajin selviytymiselle. Esimerkiksi saimaannorpalle on tämän takia kehittynyt pitemmät viikset kuin Itämeressä asuvalle sukulaiselleen koska se on tottunut saalistamaan pimeässä jään alla.

Ihmisellä on noin 20 000 geeniä. Ne kaikki järjestyvät eri tavoin. 

Kappale 10

Siittiössä oleva sukupuolikromosomi määrää jälkeläisen sukupuolen, sillä jos siittiön kromosomi on tyyppiä Y, lapsesta tulee poika ja jos se on tyyppiä X, lapsesta tulee tyttö. Munasolussa oleva X-kromosomi ei vaikuta sukupuoleen.
Naisilla on kaksi X-kromosomia ja miehillä yksi. Naisen täytyy siis olla homotsygoottinen jotta hänellä voisi olla X-kromosomissa periytyvää resessiivisen alleelin vaikutusta. Miehillä nämä alleelit aiheuttavat ominaisuuden jo yksinkertaisina koska X- ja Y-kromosomit ovat erilaisia eikä niillä ole vastinalleeleja.
Tämän takia esimerkiksi punavihersokeus on huomattavasti yleisempää miehillä kuin naisilla.

Kappale 9

Geenit ovat krosomeissa. Geenien erilaiset yhdistelmät vaikuttavat suvullisessa lisääntymisessä syntyneiden jälkeläisten ominaisuuksiin. Ne siirtyvät jälkeläiseen siittiön ja munasolun kromosomien mukana.
Kromosomeissa on useita geenejä, jotka sijaitsevat kaikki tarkasti omilla paikoillaan. Geeneistä on aikojen saatossa kehittynyt erilaisia mutaatioita joita kutsutaan alleeleiksi. Näitä ovat resessiivinen eli väistyvä alleeli ja dominoiva eli vahva alleeli. Dominoiva alleeli peittää resessiivisen alleelin vaikutuksen, mutta mikäli resessiivinen alleeli tulee molemmilta vanhemmilta eli  se on homotsygoottinen, se voi peittää dominoivan alleelin vaikutuksen.
Pelkästään geenit eivät vaikuta jälkeläisen kehittymiseen, vaan myös ympäristötekijöillä on osansa. Perimän ja ympäristön määräämää yksilön ilmiasua kutsutaan fenotyypiksi.








Teht. 1 s. 108:

1) b  2) c 3) b 4) c

Kappale 8

Meioosilla tarkoitetaan sukusolujen jakautumista. Meioosissa tapahtuu vähennysjako ja tasasusjako. Välivaiheessa tapahtuu DNA:n kahdentuminen, kuten mitoosissakin. Vähennysjaossa kromosien luku puolittuu ja syntyy kaksi haploidista solua eli niissä on vain kutakin vastinkromosomia yksi kappale. Näissä soluissa kromosomit ovat vielä kahdentuneina.
Tasausjaossa tuma jakautuu uudelleen ja kahdentuneet kromosomit jakautuvat. Tämän jälkeen syntyy neljä sukusolua, joissa jokaisessa on vain toinen kromosomi kustakin vastinkromosomiparista.

s. 95 Tehtävä 2
a. Kehdentunut kromosomi tarkoittaa DNA:n kahdentumista ennen solun jakautumista. Kaksinkertainen kromosomisto tarkoittaa, että jokaisella kromosomilla on oma vastinkappaleensa.
b. Mitoosissa syntyy kaksi täysin samanlaista kromosomia ja meioosissa syntyy neljä sukusolua, joissa jokaisessa on vain puolet kromosomimäärästä.
c. Vähennysjaossa
d. Kromosomiluku kaksinkertaistuisi jokaisen suvullisen solun jakautumisen jälkeen ellei se puolittuisi.

Kappale 7

Opimme tunnilla mitä mitoosi tarkoittaa. Se tarkoittaa tuman jakautumista kahdeksi identtiseksi kopioksi. Mitoosi voidaan jakaa neljään eri vaiheesee: esivaihe eli profaasi, keskivaihe eli metafaasi, jälkivaihe eli anafaasi ja loppuvaihe eli telofaasi.
Esivaiheessa kromatiinirihmat pakkautuvat tiiviimmin ja kaikki kromosomit ovat kahdentuneet. Sukkularihmoista alkaa rakentua tumasukkula, joka on kiinni molemmista päistä keskusjyväsissä. Lopulta keskusjyväset liikkuvat solun vastakkaisille puolille ja tumakotelo häviää.
Keskivaiheessa sukkularihmat kiinnittyvät kromosomien sentromeerikohtiin ja vetävät kromosomit solun keskitasoon riviin.
Jälkivaiheessa sisarkromatidit irtoavat toisistaan ja tytärkromosomit liikkuvat sukkularihmojen vetäminä solun vastakkaisille puolille.
Loppuvaiheessa tumakotelo alkaa vähitellen muodostua molempien kromosomiryhmien ympärille ja tumasukkula alkaa hävitä. Kromosomit aukeavat pakkautuneesta muodostaan kromatiinirihmaksi.
Näiden vaiheiden lopputuloksena on kaksi perimältään täysin samanlaista tumaa.

Kuva mitoosista

Kappale 6

Käsittelimme tunnilla eläin- ja kasvisoluja ja opimme kasvi- ja eläin solujen eroja. Kasvisolulla on soluseinä, joka on solukalvon ulkopuolella oleva osa. Sillä on myös solunesterakkula, johon solu varastoi vettä, jätteitä ja muita aineita. Solunesterakkulan eli vakuolin tehtävänä on pitää yllä kasvisolujen nestejännitystä. Kasvisoluilla on myös viherhiukkanen, jossa tapahtuu kasvin fotosynteesi.
Eläinsoluilla on kaksi keskusjyvästä, joiden välille syntyy solun jakautumiseen tarvittavia sukkularihmoja.
Muuten kasvi- ja eläinsoluilla on samanlainen rakenne.
Golgin laitteella solun osaa, jossa proteiinit muokataan, lajitellaan ja pakataan solusta ulos eritettäväksi.

s. 78 Tehtävä 1
tumajyvänen c
vakuoli a
viherhiukkanen a
mitokondrio c
solukalvo c
tärkkelysjyvänen a
soluseinä a
Golgin laite c
glykogeenijyvänen b
kromosomit c
tumakotelo c
ribosomi c


Kuvassa kasvisolukkoa, jossa näkyy viherhiukkasia

Kappale 5

Käsittelimme tunnilla erityisesti entsyymejä ja niiden vaikutusta kemiallisiin reaktioihin.
Entsyymit nopeuttavat kemiallisia reaktioita kuten ruuansulatusta. Ilman entsyymien vaikutusta reaktiot kestäisivät useita vuosia. Esimerkiksi pyykinpesuaineet sisältävät entsyymejä, sillä entsyymit pilkkovat vaatteissa olevia likoja.







2. B:stä on keittäessä tuhoutunut kaikki entsyymit, joten ne eivät vaikuta omenan pilaantumiseen. A:ssa ja C:ssä ne kuitenkin vaikuttavat aivan tavallisesti, mutta koska A on leikattu aikaisemmin, entsyymit ovat ehtineet vaikuttaa pitempään.




Useissa kaupasta ostetuista omenissa on niin paljon säilöntäaineita että ne säilyvät kaksinkertaisen ajan kuin mitä niiden pitäisi säilyä. Säilymmekö mekin sitten 300-vuotiaiksi?

Kappale 3

Käsittelimme tunnilla soluja, solujen rakennosia kuten lipidejä ja osmoosia.
Lipidit ovat huonosti veteen liukenevia rasvoja joista solukalvot rakentuvat. Solukalvo suojaa solua päästämällä sisään tuttuja aineita ja tunnistamalla vieraat solut.
Osmoosi tarkoittaa veden siirtymistä laimeammasta liuoksesta väkevämpään liuokseen. Osmoosiin ei tarvita energiaa vaan se on passiivista kulkeutumista.


4. a) 4, koska siinä väkevyysero on suurin.
    b) Osmoosia ei tapahdu lainkaan liuoksessa 1, koska siinä ei ole väkevyyseroja.
    c) Solumalli pienenee, koska vettä siirtyy siitä ympärillä olevaan liuokseen

Tunti 4

Proteiinit ovat valtavan kokoisia makromolekyylejä, ne rakentuvat aminohapoista. Proteiinin rakennusohje sijaitsee tumassa. DNA-juoste aukeaa entsyymien avulla. DNA:n mallijuosteen avulla syntyy lähetti-RNA, joka kopioi geenin DNA:sta ja lähetti-RNA siirtyy tumasta solulimaan. Solulimassa lähetti-RNA tarttuu alkupäästään ribosomiin, joka liukuu lähettiä pitkin niin kauan, että löytää aloituskolmikon. Siirtäjä-RNA tulkitsee lähetti-RNA:n viestin ja se kiinnittää emäskolmikkonsa vastaavaan lähetti-RNA:ssa olevaan emäskolmikkoon hetkeksi, jolloin siirtäjän toisessa päässä oleva aminohappo irtoaa ja liittyy aminohappoketjuun. Ribosomi liukuu lähettäjä-RNA:ta pitkin niin kauan kunnes löytää lopetuskolmikon. Tällöin aminohappoketju on valmis ja lähetti irtoaa ribosomista. Aminohappoketju ei ole vielä valmis proteiini, vaan siitä tulee toimiva vasta sen jälkeen kun se on saanut kolmiuloitteisen rakenteensa. Nukleotidi on DNA:n rakenneyksikkö, joka koostuu sokeriosasta, fosfaattiryhmästä ja yhdestä orgaanisesta emäksestä.

s. 63 Tehtävä 1 a. T C G G A A G C C G T A b. DNA voi sisältää informaatiota, se pystyy tekemään itsestään kopioita ja sen sisältämä informaatio voi muuttua. c. Se on yksi todiste eliöiden yhteisestä alkuperästä.

Tunti 2. Aihe: synteesit

Synteesit.
Käsittelimme synteesejä. Niitä ovat fotosynteesi ja kemosynteesi.
Opimme, että fotosynteesi on sitä että kasvin hiilidioksidi ja vesi reagoivat keskenään auringon energian avulla. Tätä kutsutaan myös yhteyttämiseksi. Kasvit saavat yhteyttämisestä energiaa ja samalla syntyy myös happea, mikä on eläimille elintärkeää.
Koska hengitämme joka päivä, fotosynteesi on tullut hyvin esille jokapäiväisessä elämässämme (luojan kiitos)
Koska fotosynteesissä syntyvä happi on meille elintärkeää, on metsien hakkuu meitä huolestuttava asia varsinkin sademetsissä, sillä tropiikki on fotosynteesille ihanteellinen ympäristö. Miksi ihmiset siis hakkaavat metsiä ja samalla tuhoavat luonnon -ja itsensä?

 Sivu 35, tehtävä 5:
 Valon määrä, lämpötila, riittävä hiilidioksidin -ja -veden ja ravinteiden määrä.

Hyvää päivää, tunti 1

Opimme tunnilla että tästä kurssista tulee erittäin soluihin painottuva. Kaikki eliöt rakentuvat soluista, myös me ja vaikkapa opettaja kuten myös ulkona kasvavat puut.
Solut ovat erilaisia. Ne ovat erikokoisia, -muotoisia ja -ikäisiä. Jotkut solut ovat tarpeeksi isoja jotta ne voi nähdä paljain silmin ja jotkut ovat niin pieniä että niitä voi katsella vain mikroskoopilla.
Eliöt jaetaan solurakenteensa perusteella kahteen ryhmään; esitumallisiin ja aitotumallisiin. Aitotumallisilla on tumakotelo, mutta esitumallisilla ei.





 Sini Sabotagekin koostuu eläinsoluista eli tällaisista: